*

Jotain Japanista Ja miksei muualtakin

Naudan kieli vei kielen mennessään

Ala-asteella lukiessani Viisikon seikkailuja tuntui minusta kummalliselta että viisikko herkutteli melkein joka kirjassa useaan otteeseen kieli-säilykkeillä; minkään elukan kielen syöminen ei kuulostanut kovin houkuttelevalta.

 

Kunnes söin naudan kieltä japanilaisessa grillipaikassa. Kieli oli leikattu oikein ohueksi, siihen oli sivelty hieman maustelientä, ja grillailtuani sen itse edessä olleella grillillä, kuten Japanissa on tapana, maiston tätä herkkua jota en tiennyt odottaa kovinkaan herkulliseksi. Mutta se oli sitä - melkeinpä parasta lihaa mitä olen syönyt, maku oli täyteläinen ja tuntuma suussa oli täydellinen, tuo viipale kieltä kuin suli kielelleni. Pari päivää sitten päätin Taiwanissa tilata sian kieltä, ja vaikka eteeni tullut annos ei ulkoisesti näyttänyt kauhean hyvältä, voin taas sanoa että se oli sitä maultaan. Maku ei ollut aivan yhtä vahva kuin naudan kielen, mutta tuntuma suussa oli taas todella hyvä. Tulee syötyä uudestaan.

 

Japanilaisissa grillipaikoissa on sekin ero suomalaisiin verrattuna että siellä on paljon "horumon" nimikkeellä kutsuttua mielenkiintoista syötävää. Horumonia ei kannata sekoittaa englannin sanaan hormon, vaan kyseessä on houru mono, elikkä pois heitettävä osa. Tästä voi varmaankin jo päätellä että luvassa on sisäelimiä ja muuta herkkua. Jos on tilaisuus joskus käydä tälläisessä paikassa kannattaa ehdottomasti ilman ennakkoluuloja kokeilla kaikkea mitä menuulta löytää, esimerkiksi suolet ovat yllättävän hyvän makuisia. Josta tullaankin siihen, että Suomessakin voisi olla tilausta tälläiselle paikalle. Olisi mukava voida tilata annos naudan kieltä ja keuhkoa, nauttia se suomalaisen kotikaljan kanssa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kieli on todella ihan kelpo ruokaa, mutta miten kuvailisit keuhkon makua?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen

Keuhkoa ei ole vielä tullut maistettua, seuraavan kerran kun näkyy tarjolla niin pitää kyllä kokeilla. Ihan joka paikassa ei ole Japanissakaan tuota ole että pitää katsoa sellainen paikka josta keuhkoa saa.

Sitä ennen on kuitenkin luvassa sian aivoista tehtyä keittoa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tuota noin, missä päin mualimaa myydään sian aivoja? Täällä myytiin ennen hullun lehmän tautia naudan, joista kerran valmistin ikään kuin vahingossa ruokaa kun eivät Stockalla tienneet onko pakastepaketissa kysymääni kateenkorvaa vai aivoa. Aivoa (hyvin halvalla kun sisällöstä ei ollut varmuutta) oli.

En ole tullut kysyneeksi myydäänkö aivoja enää kun en niistä ainakaan siihen hätään löytämääni ohjeella sen mainittavampaa saanut kuin että teini-ikäiset kertoivat kavereilleen mitä kotona oli tullut syötyä:)

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen Vastaus kommenttiin #5

Taiwanissa on saatavilla sian aivoja, paikallisen torin lihatiskiltä pitäisi löytyä, vaikkei Taiwanissakaan ole kovin suuressa suosiossa. Meidänkin piti kaverin kanssa kokeilla tehdä itse jotain sian aivoista mutta luettuani netistä niitten valmistamisesta niin päädyimme käymään ihan ravintolassa syömässä, kupillinen sian-aivo -keittoa kun maksaa vain vähän alle euron.

Siinä on voinut olla kertomista koulussa, en Suomessa muista aivoja pahemmin nähneeni tarjolla.

Jan Gustafsson

Vasikan kateenkorvaa kannattaa myös maistaa. Ennen eläimet syötiin hännästä turpaan, nykyään eksoottisemmat palat taitaa mennä usein makkaraksi.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Kateenkorvaa vaan on huonosti saatavilla, ellei ole pakasteena niin täytyy etukäteen tilata. Johtuneeko siitä ettei tunneta vai aikaa vievästä valmistuksesta: ensin liotetaan, sitten keitetään ja poistetaan kalvot ja vasta sen jälkeen siitä valmistetaan mitä valmistetaan.

Mutta on se vaivan arvoista, siivutettu paneerattuna paistettu kateenkorva on kerrassaan herkullista, ja muistaakseni laitoin kateenkorvamuhennoksen ohjeella kateenkorvan sijaan pakastepaketista löytyneet aivot.

Käyttäisivätköhän länsinaapurissakin enemmän, ainakin haulla kalvbräss recept löytyy paljon ohjeita.

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen Vastaus kommenttiin #10

Kiitoksia vinkistä! Nopean Googlettamisen jälkeen Taipeista en löytänyt muuta kuin ranskalaisia ravintoloita joissa olisi tarjolla kateenkorvaa, mutta koska tammikuussa olen menossa Japaniin niin pääsen siellä maistamaan tätä hiukan harvinaista herkkua.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Viehän se kieli kielen mennessään, hirveekin kieli jos kaato osuu kohdalle ja kotiin tulee se kieli. Käy ihan leikkeeksi, keitetään vaikkapa tämän metsästysseuran ohjeen mukaan ja nyljetty nahka annetaan hellan ääressä kuolanneelle rekulle:

Tarvitaan:

hirven kieli
porkkanoita
sipuleita
valkosipulin kynsi
maustepippuria
timjamia
rosmariinia
laakerinlehteä
persiljan oksia.
lihaliemikuutio. - tai sinne päin

Kieli tulee puhdistaa hyvin kylmässä vedessä liottaen ja tarvittaessa harjalla.
Puhdistettu kieli laitetaan kattilaan kylmään veteen, johon lisätään suolaa teelusikallinen litralle.
Lisätään pari keskikokoista sipulia, valkosipulikynsi, muutamia porkkanoita, sekä muut mausteet ja yrtit.
Noin 1.5 tunnin keittäminen pehmentää kielen pintaa sopivasti, että se voidaan nylkeä.
Nylkemisen jälkeen kieltä keitetään niin kauan, että haarukalla painettaessa se tuntuu murealta.

Kypsän kielen annetaan jäähtyä, jolloin se on helppo siivuttaa ja tarjota vaikkapa leikkeleenä.

Ja mikä ettei sama ohje kävisi naudankin kielelle, joista molemmista tosin voi väsätä ruokaakin, vuokaan ellei keitetty kieli siivutettuna esim. madeirakastikkeen kera:

Keitetyn kielen soosi:

4 dl kielen keitinlientä
2 rkl tomaattisosetta
1 rkl perunajauhoja (tai nesteeseen sopiva määrä vaaleaa Maizena-suurustetta)
2 rkl madeiraa

Kieli keitetään haluttujen ainesten kera, kastike valmistetaan kiehauttamalla keitinliemi ja tomaattisose, joka suurustetaan (vesitilkkkaan sekoitetulla) perunajauholla tai maizenalla. Maustetaan jotta madeira sopivalta määrältä tuntuu.

Ja jos aikaa ja ruuanlaittoharrastusta riittää niin miksei askartelisi ruokaa vaikka jotenkin tähän tapaan:

Puhdistettu (yli kilon painoinen) kieli keitetään melkein kypsäksi, poistetaan nahka.

Ollaan varattu esim.:

porkkana
2 sipulia
vajaa 100 g savukinkkua (rasvaa siinä saapi mauksi olla)
purkki kuorittuja tomaatteja
n. 1 dl viiniä, joko puna- tai valko riippuen kokin makutottumuksista
laakerinlehti
maun mukaista pippuria
timjamia
persiljaa

Silputut porkkana ja persilja ruskistetaan padassa, lisätään paloiteltu kinkku, ynnä viini ja n. ½ dl kielen keitinlientä, tomaatit liemineen, suolaa ja mausteet.

Nyljetty ja siivottu kieli siihen kuumaan liemeen hilijalleen kiehumaan kypsäksi. - Jos soosi ei ole kielen kypsyttyä täyteläisen sakeaa niin kieli pois, samoin padan kansi, pökköä pesään ja keitetään ylimääräistä lientä pois.

Kieli siivutetaan tarjoiluvadille, kastike päälle.

Vaihtoehtoisesti vuokaan jos on valmistanut etukäteen, jotta voi lämmittää uunissa ennen tarjoilua.

Bon appetit!

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen

Tämän kommentin lukeminen sai ihan veden kielelle!

Toivottavasti joskus lähitulevaisuudessa tulee vastaan tilaisuus maistaa hirven kieltä.

Ja tuota kokkaamista pitää kokeilla kun seuraavan kerran palaan Suomeen.

Kalle Kuusivuori

Minä en syö mitään, mikä on jo ollut jonkun suussa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Onko se kenties sukupolvesta toiseen peritty tapa, ja jos on niin mistä maakunnasta?

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Naudan tai sian kieltä tulee syötyä noin kerran kahteen viikkoon tai joka viikko. Hyvää ja halpaa. Naudan on parempi kuin sian.

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, ystävä hyvä.

Ensi kesänä kun on reissu Suomeen taas edessä tekee mieli itsekin kokkailla jotain kielestä.

Saara Pasanen

Pohjois-Savolainen perinne ruoka mykyrokkahan on tätä samaa sarjaa kielen kanssa. Ruokaa jota nykyajan talliainen ei mielellään pistäisi suuhunsa. Sesonkikeitto käsittää sisäelimiä kuten sydäntä, maksaa ja munuaista ja tietenkin herkullisia, verestä valmistettuja mykyjä.

Nykyajan ihmisen ei oikeasti tarvitsisi kammeta kovin kauas kun löytäisi jo palasen eksotiikkaa. Omilta kotiseutuviltaan.

Saara Pasanen

Ja tottakai perinneruoka on yhdys sana.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Molempi parempi, vinkit ulkomailta tuovat vaihtelua kotoisiin ruokiin, kuten vaikka sherrymunuaiset Epsanjasta ja Sampon kielikylpy.

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen

Hei Saara, on totta että "eksotiikkaa" löytyy sieltä kotikonnuilta kanssa, mutta tärkeintä ulkomailla ajan viettämisessä itselle on ollut se että minut on väkisin revitty irti K- ja S-kaupan lihatiskin hunajamarinoiduista antimista.

Nyt olisin kyllä jo valmis maistamaan erikoisempia suomalaisia perinneruokiakin!

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset