*

Jotain Japanista Ja miksei muualtakin

Mustaa vihreällä ja ilmaista olutta valokuvauksen merkeissä

  • Sadepisara, koska Taipeissa sataa melkein joka päivä. Objektiivi on Meyer Orestor 100mm f2.8
    Sadepisara, koska Taipeissa sataa melkein joka päivä. Objektiivi on Meyer Orestor 100mm f2.8

Eilen tuli käytyä kuvaamassa taiwanilaisen kaverini bändin keikka Revolver-nimisessä baarissa. Kysestä baaria pitää Amerikkalainen mies, ja kuten arvatakin saattaa oli se aivan täynnä länsimaisia ihmisiä. Heti alkuun törmäämme amerikkalaiseen mieheen joka syleilee tyttöystäväänsä ja huutaa "Katsokaa tätä italialaista suurta persettä! Katsokaa! Eikö ole hieno!"

 

Ei ole taas vähään aikaan tullut kirjoitettua suomen kielellä mitään mutta koska pikkuvelikin pääsi ylioppilaaksi niin ajattelin vähän verestää aidinkielen taitojani. Onneksi pikkuveli ei yltänyt omaan saavutukseeni, josta olen kovin ylpeä, koska käytin termiä par excellence esseessä ja sain siitä vielä aika hyvän arvosanan. Luotan tässä yo-lautakuntaan täysin heidän päätöksessään arvioida omat taitoni pikkuveljeäni paremmiksi. Siitä huolimatta että harjoituksen puutteesta välillä tuntuu että lauseeni ovat aika tökeröitä eikä kirjoittaminen ole kovin sujuvaa.  

 

Siihen heikkaan, kaverini bändin kitaristi kyseli minulta kovasti että mistä pidän Taiwanissa. Vastailin että haisevasta tofusta, hyvästä ruoasta, vuorista, kelistä Etelä-Taiwanissa. Sitten hän itse myönsi ettei oikein pidä Taiwanista, hänestä Taiwan on hyvin ahdasmielinen ja ihmiset vain juoksevat rahan perässä. Tässä hänellä on kyllä juonta, sillä Taiwanissa esimerksiksi yliopistossa luettava aine valitaan usein sen mukaan millaiset työnäkymät alalla on ja erityisesti kuinka korkea palkka on. Tämä vielä ei kuulosta nyt niin hirveän pahalta, aika järjevältä itse asiassa. Ongelmana on että opiskeltavaa ainetta ei suurimmassa osassa tapauksista valitse nuori joka sitä ainetta joutuu opiskelemaan, vaan hänen vanhempansa. 

 

Taiwanilaisten nuorten tukehduttavasta suhteesta vanhempiinsa voisi puhua vielä paljon lisää mutta nyt eiliseen keikkaan takaisin. Normaalisti paikalla olisi pitänyt olla vielä toinen, kuuluisampi bändi mutta tämä bändi oli perunut keikkansa joten nyt paikalla oli vain kaverini bändi. Baarin amerikkalainen omistaja vaihtoi alunperin 200 Taiwanin dollarin lipun(noin viisi euroa) ilmaiseksi, joten halukkaat pääsivät kaikki sisään.

 

http://www.flickr.com/photos/90302035@N02/8754771362/ Ensimmäinen valokuva, bändin laulaja vetää ensin kaksi kappaletta singer/songwriter tyyliin. 

 

Keikan kunnolla alkeassa nurkassa istuneet länsimaiset ihmisparat poistuvat pikkuhiljaa(afrikkalainen poika ja tämän espanjalaisen oloinen kaveri lähtivät ensin, ilmeisesti rock-musiikki oli vähän turhan raskasta), mutta taiwanilaisia paikallisia oli paikalla loppuun asti. Tosin jos otetaan laskuista pois bändin jäsenten kaverin kaverit ei paikalla todennäköisesti ollut kymmentäkään ihmistä. 

 

Silti keikka sujui hyvin ja sain pari hyvää valokuvaakin napsittua. Kaverin bändille Black Green, mustaa vihreällä, maksettiin ei rahassa vaan olut-pileteissä joten minäkin sain nauttia taiwanilaisesta ja italialaisesta oluesta ilman rahallista korvausta. 

 

Keikan jälkeen menimme yliopistoni lähistöllä olevaan hot pot -paikkaan nauttimaan syö niin paljon kuin jaksat -lampaanlihasta. Sanon nyt vain lampaanliha siksi että omasta mielestäni lampaanliha on ehdottomasti parasta ja maukkainta lihaa mitä on(poronliha on toinen todella hyvänmakuinen liha), joten itse söin lähinnä lampaanlihaa vaikka nautaa ja sikaakin oli tietenkin tarjolla. Eilinen oli todella mukava ja rento kokemus, toivottavasti taas joskus uudestaan. Ja tuo hot pot -paikka tarjoaa vielä jälkiruoaksi jäätelöä neljästä eri maasta: Venäjältä, Sveitsistä, Thaimaasta ja Japanista. Kaikki tämä maksaa noin 13e, jota minun ei edes tarvinnut maksaa. Suuret kiitokset Black Greenin kavereille. Niin, lihan ja jäätelön lisäksi myös olutta voi tähän hintaan juoda niin paljon kuin haluaa. 

 

Eli kameralla ja parilla Super Takumar -objektiivilla saa kaljaa, lihaa ja jäätelöä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Makeita kuvia keikalta ja pisarasta! Näkisin mielelläni lisääkin kuviasi täällä.

Tiedätkö muuten, kuinka suurta on taiwanilaisten koulupudokkuus tai alanvaihto? Eli onko omien tavoitteiden etsintä kokonaan poissa paikallisten mielistä?

Käyttäjän sampokuokkanen kuva
Sampo Kuokkanen

Kiitoksia, laitoin tuosta keikasta nyt toisenkin kuvan ylös:
http://www.flickr.com/photos/90302035@N02/8756322413/
Vähän flunssa tullut oltua jo viikko että se haitannut tahtia.

Taiwanissa on tällä hetkellä ongelmana se että yliopistoja on liian paljon ja kun tämä yhdistetään hyvin alhaisen syntyvyyden kanssa tarkoittaa tämä sitä että jos haluaa niin kaikki kyllä pääsevät opiskelemaan. Ongelmana on kuitenkin se että nykyään Taiwanissa suurin osa kyllä opiskelee oliopistossa tutkinnon, mutta tutkintoa vastaavaa työtä on vaikea löytää, joten monet päätyvät työskentelemään lähi- 7-11:nissä.

Koulusta kokonaan pudottautuvia on nähdäkseni varsin vähän, alanvaihto on myöhemminkin mahdollista mutta ei kovin helppoa. Kuitenkin Japaniin verrattuna työmarkkinat täällä ovat hieman joustavammat eikä täällä ole sellaista järjestelmää kuten Japanissa että kaikki yliopistosta valmistautuvat hakevat yhdessä töihin. Japanin systeemi onkin varsin mielenkiintoinen ja stressiä aiheuttava, jos työn löytäminen osoittautuu vaikeaksi voi valmistunut jopa tehdä itsemurhan. Itsemurhaan kannustaa se että jos ei onnistu hakemaan töitä samaan aikaan muitten sinä vuonna valmistuvien kanssa, töitten hakeminen jälkeenpäin voi osoittautua hyvinkin vaikeaksi ellei mahdottomaksi.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset